Hyvän yhteishengen merkitys tiimityössä

Kuva: Mohamed Hassan / Pixabay

Kaikki meistä varmaan muistavat erityisesti peruskouluajoiltaan erilaiset ryhmäytymis- ja tutustumisleikit. Kasvatusalan ammattilaiset ovat tuntuneet ymmärtävän jo iät ja ajat, että parhaimmillaan jopa vuosien ajan yhdessä toimiva ryhmä vaatii toimiakseen hyvän yhteishengen luomista. Harvemmin olen kuitenkaan päässyt leikkimään tutustumisleikkejä enää työelämässä - ja ehkä hyvä niin. Koska tiimityö tuntuu kuitenkin olevan kasvavassa määrin suuremmassa arvossa, olen pohtinut, olisiko työelämässäkin syytä antaa enemmän aikaa jonkinlaiselle tiimiytymiselle. Hyvän tiimihengen merkitys tunnutaan tiedostavan, mutta toisinaan unohtaen sen, ettei luottamus ja hyvä henki rakennu itsestään, eikä hetkessä. 

 

Ryhmäyttäminen edistää luottamusta

 
Ryhmäyttämisellä tarkoitetaan prosessia, jossa tavoitellaan keskinäisen luottamuksen syntymistä ja hyvää vuorovaikutusta. Hyvin tehty ryhmäyttäminen vie aikaa ja tähtää todellisen yhteistoiminnan aikaansaamiseen. Ryhmäyttämisen tavoitteena on, että ryhmän jäsenet tuntevat olonsa mukavaksi ja turvalliseksi. Oman kokemukseni mukaan turvallisuuden tunne tiimissä edistää avoimen vuorovaikutuksen ja keskinäisen luottamuksen syntymistä. Jos ei tunne kuuluvansa osaksi tiimiä, voi esimerkiksi olla vaikeaa pyytää apua haastavissa tilanteissa. Työ tuskin tällöin tuntuu myöskään mielekkäältä, mikä voi vaikeuttaa motivoitumista yhteisiä tavoitteita kohti.  
Olen itse työurani aikana oppinut, että kun tiimissä on hyvä ja luottavainen ilmapiiri, on työ mielekästä ja näin ollen haluaa itsekin antaa täyden panostuksensa tiimin yhteisen hyvän eteen. Myös haastavien ja vaikeiden tilanteiden edessä uskaltaa helpommin turvautua muiden tiimiläisten apuun, eikä pelkää epäonnistumista.  

 

Myös Månna Godenhjelm listaa blogitekstissään seitsemän askelta tiimiytymiseen, joista tärkeimpänä hän pitää nimenomaan luottamusta. Hyvän luottamuksen positiivisena seurauksena on, että oman edun tavoittelun sijaan halutaan luoda lisäarvoa kaikille tiimin jäsenille. (Godenhjelm 1.2.2019.) Uskon, että tiimin jäsenten tuntiessa toisensa suhteellisen hyvin, sekä luottaessa toisiinsa, tiimi pystyy myös tehokkaammin hyödyntämään tiiminsä vahvuuksia. Tehtäviä ja vastuuta on vaikeaa jakaa, jos ei ole tietoa tai luottamusta muiden osaamisesta. 

 

Hyvällä yhteishengellä kohti yhteisiä tavoitteita 

Voidaan siis olettaa, että hyvin ryhmäytetyllä ja jäseniinsä luottavalla tiimillä on paremmat edellytykset onnistua yhteisissä tavoitteissaan, kuin luottamuspulasta ja huonosta tiimihengestä kärsivällä tiimillä. Jään mielenkiinnolla odottamaan, miten eri organisaatiot aikovat tulevaisuudessa panostaa enemmän hyvän tiimihengen luomiseen. Kenties kouluaikojen tutustumisleikeistä olisi syytä kehitellä “aikuisempaan maailmaan” sopivia malleja?

Jenni Tiusanen

 

Lähteet: 

MAST Ryhmäyttämisopas. Euroopan Unioni, Euroopan Sosiaalirahasto. Luettavissa: https://ameo.fi/wp-content/uploads/2018/02/Ryhmayttamisopas.pdf. Luettu: 2.9.2022. 

Gjodenhjelm, M. 1.2.2019. 7 askelta tiimiytymiseen. Rokmind blogi. Luettavissa: https://rokmind.fi/7-askelta-tiimiytymiseen/. Luettu: 2.9.2022.